Nyt ollaan Naxoksella. Ja sen Amorgoksen upean hotellikokemuksen jälkeen vähän pettyneitä, koska tämä hotelli on keskellä muit hotelleja ja vastapäinen parveke suoraan edessä, joten yhtä aikaa emme voi pitää parvekkeen ovia auki. Siihen merinäkymään ja avaruuteen verrattuna tämä on surkea läävä! Mutta me yritetään sopeutua. Nyt istutaan terassilla, mikä ei ole oma, mutta yleisissä tiloissa ja kaippa tääläkin voi olla. Ranta on kuitenkin ihan vieressä, vaikka parvekkellalta ei sinne näekään. Hyvänä puolena on kuitenkin, että olen ollut täällä ihan lähellä joskus 15 vuotta sitten Siirin ja Severin kanssa. Käytiin samassa Zoom-marketissakin,  mistä mun lapsukaiset ostivat silloin aikanansa vuohen piimää kahvimaidoksi, vanhingossa.
Eilisiltana oli niin mukava tavata Kreikka-ryhmäläistä Elisaa miehineen. Ihan ventovieras ihminen ja niin vaan juttua riitti 20 vuoden ikäerosta huolimatta ravintolan sulkemisaikaan saakka. Juotiin kuitenkin Mojitot, kahvit ja litra viiniä, he vielä ennen meidän tuloa jotakin. Koko ajan tyttö toi pöytään jotakin syötävää, kurkkua, hedelmiä, leipää, papuja tomaattikastikeessa ja lasku yjhteensä vain 37 euroa. Sitä on vaikea ymmärtää, koska Mojiton listahintakin näytti olevan 7 euroa. Amorgoksesta jäi niin hyvät muistot, että olen aivan varma, että sinne haluan uudelleen. Meidän hotellin omistaja antoi lahjaksi pikkuleipiä ja hän olisi tarjonnut huonetta vielä pariksi yöksi. Harmittaa vähän, ettei jääty sinne. Täällä on toisaalta lempeämmät tuulet. Amorgoksella tuuli tosi rajusti tänään. Ja huomiseksi luovattu vielä kovempaa tuulta.