torstai 3. heinäkuuta 2014

Saarenvaihto ja hauska tapaaminen

3.7.14

Eilinen päivä alkoi hyvin nukutun yön jälkeen reippaasti. Aamulla hoidettiin laivaliput tälle päivälle. Lähdemme Hellenic Seawaysin highspeed 4:lla klo 15.10. Olemme parvekkeelta seuranneet, että tuulista huolimatta se pääsee parkkeeraamaan aina tuohon satamaan, se on sen verran iso.  Päivällä mentiin pikkupaatilla tuohon Maltezi-beachille. Se on mukava hiekkaranta, jossa tosin on niin vähän aurinkovarjoja, että emme kummallakaan kerralla sinne mennessämme ole sellaista saaneet. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta koko ajan, joten aika ahkerasti saa itseään voidella ja uimassaa käydä, jotta pystyy siinä olemaan. Sekin on muutos, mikä liittyy ikääntymiseen - ei enää jaksa tai ei näe tarpeelliseksi kiusata itseänsä auringossa kuin juuri sen aikaa, kun se tuntuu miellyttävältä. En voinut snorklatakaan, kun edellispäivänä huomasin, että se vuotaa jostakin. No, meidän piti joka tapauksessa lähteä jo klo 15:n paatilla pois rantsusta, koska oltiin lähdössä Choraan klo 17:n bussilla.
Chora on unelmien kreikkalainen kaupunki. Mun mielestä. Niin kaunista ja vanhaa, valkoista ja sinistä, pehmeäreunaisia kuutioita, pyöreitä kirkontorneja ja sopiva vilinä. Käveltiin, valokuvattiin ja lopulta mentiin syömään Vasikokos-nimiseen tarvernaan.  Taverna sijaitsi "supermarketia" vastapäätä, siis katu on noin 2 m leveitä ja siellä ei saa ajaa autolla. Tavernan ja supermarketin välinen tieosuus taisi olla paikallisten tapaamispaikka, koska siinä oli kuhinaa koko ajan. Lapset juoksi, vauvaa kierrätettiin sylistä syliin, pyöreät pojat (joita täällä muuten on paljon) ostivat marketista keksipaketteja ja jakoivat keksejä keskenään, aikuiset vaihtoi poskisuudelmia ja kuulumisia. Ja taverna sinänsä oli idylinen, vaalea,siisti ja kaunis. Mutta yksi ongelma siellä oli. Siellä oli äärimmäisen sinnikäs kissa, joka tunki asiakkaiden syliin. Jyrkiantoi sille luunapin otsaan, mutta se vain siristi silmiänsä ja jatkoi! Uskomaton tapaus. Henkilökunta huomasi asian ja jakoi pöytiin vesipyssyjä. Kyllä, vesipyssyjä! Vaikka itse oonkin eläinystävä, olisi llut ehkä syytä käyttää vähän rankempia kenoja, mutta ilmeisesti tässä tavernassa oli valittu tämä tapa. Lähdimme pois auringon jo laskettua ja jäimme odottamaan bussia aukiolle. Koska Chora sijaitsee mäellä, siellä oli mieletön tuuli ja kylmä! Jatkan kirjoittamista Naxoksella!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti